Tiesitkö tämän valtuutetuista?
- Keski-ikä 50 vuotta
- Alle 30-vuotiaiden osuus 6,2 %
- Yli 65-vuotiaiden osuus 17 %
Ehdokkaalle
Sinustako paikallisdemokratian ritari?
Lähde ehdolle, vaikutat kuntasi arkeen, kuntalaisten hyvinvointiin ja koko Suomen tulevaisuuteen!
Mistä kunnissa sitten päätetään seuraavien neljän vuoden aikana?
Lataa käyttöösi Kuntaliiton keskustelunavaukset kuntavaaleihin ja seuraavalle valtuustokaudella.
Kuntavaalit ovat päätöksentekoa meille jokaiselle läheisistä ja tärkeistä asioista: arjesta, elinvoimasta ja tulevaisuudesta.
Syttyy sydämesi sitten nuorten asioille, koulutukselle, yrittäjyysmyönteisyyden edistämiselle tai vaikkapa ilmastonmuutokseen vaikuttamiselle, valtuutettuna pääset vaikuttamaan siihen, miten näitä asioita käsitellään kunnassasi.
Näin tärkeiden asioiden kanssa ei kannata jäädä sivustaseuraajaksi – lähde ehdolle ja ole mukana rakentamassa tulevaisuuden kuntaa!
Jokainen kunta on erilainen ja uniikki. Tämä tarkoittaa sitä, että huhtikuussa 2025 pidetään 292 kuntavaalit.* Samaan aikaan järjestettävissä aluevaaleissa puolestaan päätetään hyvinvointialueiden ratkaisuista.
Huhtikuussa 2025 vaaleissa valittavat kunnanvaltuutetut päättävät palveluista, hyvästä arjesta ja alueen elinvoimasta. Päättämään tarvitaan innostuneita ja sitoutuneita kuntalaisia erilaisista taustoista. Olisitko se sinä?
Ilman toimivia kuntia ei ole toimivaa yhteiskuntaa – lähde kuntavaaliehdokkaaksi!
Vielä ehdit lähteä ehdolle!
292 erilaista vaalia
Jokainen kunta on erilainen, joten oikeastaan meillä on 292 kuntavaalia - omansa jokaisessa Manner-Suomen kunnassa! Kuntien moninaisuus on voimavara: jokainen kunta voi omilla päätöksillään vaikuttaa tulevaisuuteensa.
Nyt jos koskaan tarvitaan rohkeita, yhteistyötä tekeviä ja eteenpäin katsovia päättäjiä, joilla on halua ja taitoa ohjata asiat oikealle kurssille.
Kuntapäättäjänä olet paljon vartijana – ja myös ratkaisijana!
Vaikka jokainen kunta on erilainen, on teemoja, jotka läpileikkaavat koko kuntakenttää.
Kuntapäättäjänä saatkin olla avainroolissa seuraavien kokonaisuuksien ratkomisessa seuraavalla valtuustokaudella:
- Vaikutat siihen, miten lapsemme ja nuoremme voivat, ja kuinka kunnassasi luodaan laadukkaita kasvatus- ja koulutusmahdollisuuksia.
- Varmistat aiempaakin vahvemmin koko Suomen elinvoimaa ja kasvua, ja otat kuntasi elinvoimaroolin entistä vahvemmin haltuun.
- Päättäjänä kaupunkiseuduilla ja kaupungeissa varmistat, että luot hyvinvointia kuntaasi suuremmalle alueelle.
- Päättäjänä väestöään menettävässä kunnassa pääset etsimään älykkään sopeutumisen ratkaisuja, joilla turvataan hyvä arki myös jatkossa.
- Teet laadukkaita päätöksiä ja olet omalta osaltasi vastuussa rakentavasta päätöksentekoilmapiiristä.
Haluatko lukea lisää? Lataa käyttöösi Kuntaliiton kuntavaalien keskustelunavaukset!
Kuntavaaleissa päätetään jokaisen suomalaisen arjesta, hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta
Kohtaamme ennennäkemättömiä haasteita, toisaalta monet mahdollisuudet odottavat meitä kulman takana.
Julkisen talouden paineet, väestörakenteen murros, globaalit muutokset ja kaupungistuminen ovat täällä nyt.
Samaan aikaan lastemme ja nuortemme hyvinvointi sekä elinvoiman luominen ovat ratkaisevan tärkeitä koko Suomelle.
Jatkossa kunnilla on entistä vahvempi rooli elinvoiman luomisessa, koska työllisyyden ja kotoutumisen hoito siirtyvät kuntiin vuodenvaihteessa 2025. Mutta miten onnistumme ottamaan elinvoimaroolin haltuun ja pitämään jokaisen nuoren mukana? Siinä on haastetta seuraavalle valtuustokaudelle.
Ratkaisut haasteisiin löytyvät kunnilta, joista jokainen on erilainen. Nyt, jos koskaan tarvitaan rohkeita ja eteenpäin katsovia päättäjiä, joilla on halua ja taitoa ohjata asiat oikealle kurssille. Tämä vaatii laadukkaita, tietoon perustuvia ja rohkeita päätöksiä – nyt enemmän kuin koskaan.
Kuntavaalit ovat enemmän kuin paikallispolitiikkaa – niissä päätämme, elinvoimasta, arjesta ja ennen kaikkea lastemme ja nuortemme tulevaisuudesta.
Ole mukana rakentamassa tulevaisuuden kuntaa ja lähde ehdolle kuntavaaleissa!
Minna Karhunen
Kuntaliiton toimitusjohtaja
Kuka voi olla ehdolla vaaleissa?
Vaalikelpoinen eli kelpoinen ehdokkaaksi kuntavaaleissa on henkilö:
- jonka kotikunta kyseinen kunta on,
- jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kuntavaaleissa ja
- jota ei ole julistettu vajaavaltaiseksi, eli holhouksen alaiseksi.Ehdokkaan on täytettävä kuntalaissa säädetyt yleisen vaalikelpoisuuden edellytykset, eli henkilön pitää olla 18 vuotta ja kotikunnan pitää olla se kunta, jossa hän asettuu ehdokkaaksi. Lisäksi hän ei saa olla laissa säädetyssä palvelussuhteessa valtuutettujen toimikauden alkaessa. Esimerkiksi viranhaltija, joka toimii kunnan johtavassa tehtävässä ei voi olla ehdokkaana työnantajakuntansa valtuustoon.
Kuntavaaleissa voivat äänestää ja asettua ehdolle Suomen kansalaiset sekä tietyillä ehdoilla kunnassa asuvat muiden maiden kansalaiset.
Katso video: Kuka voi asettua ehdolle kuntavaaleissa?
Etsitkö kuntavaalien ulkomainontaan liittyvää ohjeistusta tai muita oikeudellisia vaaliohjeita?
Kurkkaa kuntaliitto.fi:n puolelle:
Mistä kunnat nykyisin vastaavat?
Kunnat järjestävät kuntalaisille valtaosan arkea lähellä olevat peruspalveluista, joista on säädetty laeilla. Peruspalvelut rahoitetaan pääsääntöisesti kunnallisella verotuksella, valtionosuuksilla sekä palveluista perittävillä maksuilla.
Peruspalveluista keskeisimpiä ovat:
- opetus- ja kulttuuripalvelut, kuten varhaiskasvatus, perusopetus, toisen asteen koulutus, kirjastopalvelut ja nuorisotyö
- tekniset palvelut, kuten rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, teiden ja muun infrastruktuurin rakennuttaminen ja vesi- ja jätehuolto.
Kunnissa päätetään myös muun muassa paikallisesta elinkeinopolitiikasta, kuten työllisyydestä, kotouttamisesta, maankäytöstä, rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta ja pääosin myös asuntopolitiikasta – eli asioista, jotka vaikuttavat konkreettisesti arkemme sujuvuuteen ja esimerkiksi innovaatioiden syntymiseen ja investointien saamiseen.
Näistä asioista päätetään kuntavaaleissa. Aluevaaleissa puolestaan päätetään hyvinvointialueiden ratkaisuista. *Poikkeuksena tästä on Helsingin kaupunki, joka huolehtii itse sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä. Helsingissä ei siis järjestetä erikseen aluevaaleja, vaan ainoastaan kuntavaalit, koska kaupunginvaltuutetut päättävät myös soteasioista.
Päätöksenteko kunnissa
Kuntien toimintaa ohjaa poliittinen päätöksenteko.
Kunnan ylin päättävä elin on asukkaidensa valitsema valtuusto, jonka jäsenet valitaan kuntavaaleilla neljäksi vuodeksi kerrallaan. Valtuusto vastaa kunnan taloudesta sekä toiminnasta ja valitsee myös kunnanjohtajan.
Valtuusto valitsee jäsenet kunnanhallitukseen, jonka tehtävänä on valmistella valtuuston päätökset ja panna ne täytäntöön. Valtuusto valitsee myös lautakunnat, jotka johtavat julkisten palveluiden tuottamista kunnassa.
Kuntien itsehallinnosta säädetään perustuslaissa ja päätöksenteosta kuntalaissa.