Aineistoja median käyttöön: Faktalaatikot  

Faktalaatikot kuntien toiminnasta, valtuustoista ja vaaleista ovat tiedotusvälineiden vapaasti käytettävissä joko sellaisenaan tai osittain. 

 
 

Valtuutettujen ja ehdokkaiden määrä vähenee 

 
 

– Lokakuun 2012 vaaleissa valitaan kaikkiaan 9 672 valtuutettua. Se on noin 700 vähemmän kuin nyt päättyvällä valtuustokaudella. 

– Valtuutettujen määrä on vähentynyt vuodesta 1998 vuoteen 2008 yhteensä 2 210 henkilöllä. Suurin syy vähentymiseen ovat kuntaliitokset. 

– Myös kuntavaaleissa ehdolla olevien määrä on vähentynyt. Yhtä valtuustopaikkaa kohden on nykyään 3,7 ehdokasta. Vielä 20 vuotta sitten ehdokkaita oli viisi yhtä valtuustopaikkaa kohden. 

– Vuonna 1984 oli ehdolla kaikkiaan 4 275 henkilöä. Viime kuntavaaleissa vuonna 2008 ehdokkaita oli 38 509. 

– Vuoden 2008 kuntavaaleissa mikään puolue tai ryhmä ei asettanut ehdolle enimmäismäärää ehdokkaita. 

 

Äänestysaktiivisuus muutoksessa

 

– Vuoden 2008 kuntavaaleissa (Karkkilan, Kauniaisten ja Vihdin uusintavaalien tulos huomioiden) kävi äänestämässä 61 prosenttia äänioikeutetuista. 

– Vuoden 2008 vaaleissa äänestäneiden osuus kasvoi 2,6 prosenttiyksikköä edellisiin vaaleihin verrattuna.  

– Vuodesta 1950 lähtien äänestysaktiivisuus on ollut vilkkainta vuonna 1964, jolloin äänestysprosentti oli 79,3. 

– Matalimmillaan äänestysaktiivisuus oli vuoden 2000 vaaleissa, jolloin äänestämässä kävi vain 55,9 prosenttia äänioikeutetuista.  

– Ennakkoäänestys on kasvattanut suosiotaan. Vuoden 2009 kuntavaaleissa ennakkoon äänesti 40 prosenttia äänioikeutetuista.  

Lisätietoja 

 

Manner-Suomen valtuustot 2009–2012 

 

– Keskustalla on nyt päättyvällä valtuustokaudella eniten valtuutettuja: nykyisistä valtuutetuista 34 prosenttia on keskustalaisia. SDP:llä on 20 prosenttia maan valtuutetuista, kokoomuksella 19 prosenttia, vasemmistoliitolla kahdeksan prosenttia, ruotsalaisella kansanpuolueella viisi prosenttia, perussuomalaisilla ja vihreillä neljä prosenttia ja kristillisdemokraateilla neljä prosenttia kaikista Manner-Suomen valtuutetuista.

 

– Manner-Suomessa oli valtuustokauden alussa yhteensä 115 kuntaa, joissa yhdellä puolueella oli hallussaan yksinkertainen enemmistö eli yli puolet valtuustopaikoista. Määrä vastaa noin kolmannesta Suomen kunnista.

 

– Keskustalla on hallussaan yksinkertainen enemmistö sadassa kunnassa, ruotsalaisella kansanpuolueella 14 kunnassa ja kokoomuksella yhdessä kunnassa. 

– Yksinkertaiset enemmistöt valtuustoissa lisääntyivät 1990-luvulla, mutta ovat jälleen 2000-luvulla vähentyneet. Muutosta selittää keskustaenemmistöisten valtuustojen vähentyminen. 

– Valta on keskittynyt yhdelle puolueelle eniten Korsnäsissä, jossa 21 valtuutetusta kaikki ovat RKP:n jäseniä.

 

– Puoluekartaltaan kirjavin valtuusto on Tampereella, johon valittiin jäseniä kymmenestä eri puolueesta ja ryhmästä. 

 

– Nyt päättyvällä valtuustokaudella naisten ja miesten osuus valtuutetuista on yleensä tasapainoisempi suurissa kuin pienissä kunnissa. Naisten osuus valtuutetuista valtuustokaudella 2009–2012 on keskimäärin 36,7 prosenttia.

– Pienissä, alle 5 500 asukkaan kunnissa valtuutetuista on naisia noin 34 prosenttia. Suurissa, yli 100 000 asukkaan kaupungeissa naisia ja miehiä oli keskimäärin lähes yhtä paljon, 48 prosenttia naisia ja 52 prosenttia miehiä. 

– Valtuustokauden 2009–2012 alussa naisten osuus kunnanhallituksissa oli 46 prosenttia. Kunnanhallitusten puheenjohtajista naisia oli 21 prosenttia ja varapuheenjohtajista 35 prosenttia. Kunnanvaltuustojen puheenjohtajista 26,5 prosenttia ja varapuheenjohtajista 25 prosenttia on naisia. 

– Nuorin valtuustoon valittu täytti vaalipäivänä 18 vuotta. Iäkkäin valtuutettu oli Jalasjärveltä, hän oli vaalipäivänä 83-vuotias.

 

Lisätietoja 

Luottamushenkilöiden palkkiot

 

– Vaalikaudella 2009–2012 valtuutettu saa kokouspalkkiota keskimäärin 60 euroa kokoukselta. Valtuuston puheenjohtajan palkkio kokouksesta on keskimäärin 85 euroa. 

– Kokouspalkkiot ovat keskimäärin sitä suurempia, mitä isompi on kunta. Alle 2000 asukkaan kunnassa valtuuston puheenjohtajan palkkio on keskimäärin 51 euroa ja yli 100 000 asukkaan kunnassa 251 euroa. 

– Puheenjohtajan vuosipalkkio on keskimäärin 1 640 euroa. Alle 2000 asukkaan kunnassa puheenjohtaja saa kokouspalkkioita vuodessa keskimäärin 731 euroa ja yli 100 000 asukkaan kunnassa 5 715 euroa. 

–  2000-luvulla lähes kaikki kunnat ovat korottaneet palkkioitaan. 

– Kunnanvaltuusto päättää palkkioiden tasosta. Palkkiot perustuvat kuntalakiin. 

Lisätietoja 

 

Kaksi kuntaliitosten aaltoa 

– Vuonna 2013 Suomessa on 320 kuntaa, joista 304 Manner-Suomessa. 

– Vuoden 2013 alusta toteutuvat seuraavat kuntaliitokset: Alavus - Töysä, Kitee -Kesälahti, Kuopio - Nilsiä, Lohja - Karjalohja - Nummi-Pusula, Mikkeli - Ristiina - Suomenniemi, Oulu - Haukipudas - Kiiminki - Oulunsalo - Yli-Ii, Raahe - Vihanti, Sastamala - Kiikoinen, Savonlinna - Kerimäki - Punkaharju sekä Vaasa - Vähäkyrö. 

– Vuonna 2012 ei tullut voimaan kuntaliitoksia. Perinteisesti vuosi ennen valtuustokauden vaihdetta on ollut hiljaista aikaa kuntaliitoksissa. Esimerkiksi vuonna 2000 ei toteutunut yhtään kuntaliitosta ja vuonna 2004 sekä vuonna 2008 kumpanakin vain yksi kuntaliitos. 

– Vuodesta 2001 vuoteen 2011 Suomen kuntamäärä väheni 112:lla. Yli puolet (67) liitoksista ajoittui vuoteen 2009.  

– Vuosina 1966–2011 eli 45 vuoden aikana Suomessa toteutui yhteensä 144 kuntaliitosta. Kun vuonna 1966 kuntia oli 545, vuonna 2011 niitä oli enää 336. 

– Suomessa on ollut kaksi erittäin vilkasta kuntaliitosaaltoa: vuosina 1967–1977 tapahtui 63 kuntaliitosta ja vuosina 2005–2011 tehtiin yhteensä 68 kuntaliitosta. Näiden kahden jakson välisen 27 vuoden aikana toteutui vain 18 kuntaliitosta.

 

Lisätietoja 

 

Vaikuttamistapojen kirjoa 

 

Edustuksellista demokratiaa täydentämään on 1990-luvulta lähtien kehitetty käytäntöjä, joiden avulla kuntalaiset voivat vaikuttaa kuntansa asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon entistä suoremmin. 

Kuntalain mukaan valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Kunta voi vapaasti päättää siitä, miten se tämän velvollisuutensa käytännössä toteuttaa. 

Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää esimerkiksi valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin, järjestämällä kuulemistilaisuuksia, avustamalla asukkaiden oma-aloitteista asioiden hoitoa sekä järjestämällä kunnallisia kansanäänestyksiä. 

Kyläyhdistykset, kaupunginosayhdistykset ja esimerkiksi alueelliset kehittämistoimikunnat vaikuttavat omalta osaltaan esimerkiksi asuinalueiden kehittämiseen ja kaavoitukseen. 

Kuntalaisaloitteen avulla kuntalaiset voivat tuoda äänensä kuuluviin kunnan asioissa. Kuntalaisaloite on asukkaiden tai asukasryhmien laatima kirjallinen aloite, jonka kautta kunnan asukas voi vaikuttaa suoraan oman kuntansa toimintaan ja päätöksentekoon.  

 

Lisätietoja kuntalaisaloitteesta 

 

Kuntien ylimmät päättäjät valitaan 28.10.2012

– Kuntavaalit järjestetään sunnuntaina 28.10.2012. Ennakkoon äänestetään kotimaassa 17.–23.10. ja ulkomailla 17.–20.10. 

– Vaaleissa valittava valtuusto päättää ylimpänä toimielimenä kunnan toiminnasta ja taloudesta.

– Suomen kuntien valtuustojen käsissä on noin 2/3 julkisista palveluista ja noin 450 000 kunnan työntekijöiden työpaikat. 

– Edellisissä kuntavaaleissa vuonna 2008 valittiin 10 412 kunnanvaltuutettua, joiden keski-ikä oli 49 vuotta. Kuusi prosenttia valituista oli alle 30-vuotiaita. 65-vuotiaita ja sitä vanhempia oli noin kahdeksan prosenttia valtuutetuista. 

– Vuoden 2008 kuntavaaleissa äänesti 61 prosenttia äänioikeutetuista. 

– Ahvenanmaalla pidettiin kuntavaalit syksyllä 2011. Äänestämässä kävi 64 prosenttia äänioikeutetuista. 

Ennakkoon äänestetään kotimaassa 17.–23.10. ja ulkomailla 17.–20.10.

 

– Kunnanhallitus päättää oman kuntansa ennakkoäänestyspaikkojen lukumäärästä ja sijainnista kunnassa. Kuka tahansa äänioikeutettu voi äänestää kaikissa yleisissä ennakkoäänestyspaikoissa eli ennakkoäänestämistä ei ole sidottu kotikuntaan. 

– Kunta voi järjestää ennakkoäänestyksen joko omissa virastoissaan ja muissa toimipaikoissaan tai hankkimalla palvelun muulta luotettavalta taholta. Ennakkoäänestys voidaan järjestää myös kunnassa kiertävässä autossa, esim. kirjastoautossa. Aikataulut täytyy tällöin laatia erityisen huolellisesti, jotta äänestysauto varmasti on ilmoitettuun aikaan ilmoitetussa paikassa. 

–  Oikeusministeriö ja Itella ovat tehneet puitesopimuksen siitä, että Itella tarjoaa myymälöitään kuntien käytettäväksi ennakkoäänestyspaikkoina. 

– Ennakkoäänestysjärjestelyillä voidaan vaikuttaa äänestysaktiivisuuteen. Ennakkoäänestyspaikkoja kannattaa perustaa riittävästi kunnan eri osiin ja sellaisiin paikkoihin, joissa äänestäjät muutenkin liikkuvat, esimerkiksi kirjastoihin, yhteispalvelupisteisiin ja kauppakeskuksiin  

–  Kunnanhallitus päättää yleisen ennakkoäänestyspaikan päivittäisistä aukioloajoista. Arkipäivisin aukioloaika voi alkaa aikaisintaan kello 8 ja päättyä viimeistään kello 20. Lauantaisin ja sunnuntaisin vastaavat ajat ovat kello 10 ja 16. 

– Kotiäänestyksessä ennakkoäänestys toimitetaan äänestäjille erikseen ilmoitettuna aikana kello 9–20 välillä.  

 

Kuntaliitto – kuntatiedon keskus 

 
 

– Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntien työnantajatehtäviä hoitaa Kuntaliittoon kuuluva KT Kuntatyönantajat.  

– Kunnat.net on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. 

 

– Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista ja työllistävät kuntayhtymien kanssa yhteensä noin 450 000 henkilöä.

 
 
 

 

 Kuntavaalit.fi

 


© Suomen Kuntaliitto 2012 - Tietoa Kuntavaalit.fi -verkkopalvelusta