Hyppää pääsisältöön

Faktalaatikot median käyttöön

Tämän sivun faktalaatikot kuntien toiminnasta, valtuustoista ja vaaleista ovat tiedotusvälineiden vapaasti käytettävissä. Vuoden 2017 kuntavaaleissa on 33 618 ehdokasta, joista 8 999 valitaan tulevalle valtuustokaudelle.

faktalaatikot

Kuka istuu valtuustossa tällä hetkellä?

Tietoja valtuutetuista kuluvalla valtuustokaudella
    • Vuonna 2013 naisia oli valtuutetuista noin 36 prosenttia. Valtuuston varsinaisista puheenjohtajista naisia oli noin 28 prosenttia, varapuheenjohtajista neljännes.

    • Naisia tulee valituksi valtuustoihin vähemmän kuin heidän saamansa ääni- ja ehdokasosuuden perusteella olisi odotettavissa.

    • Vuoden 2013 alussa valtuuston jäsenet olivat keskimäärin 50-vuotiaita ja puheenjohtajat kaksi vuotta vanhempia.

    • Nuorin valtuustoon valittu oli vaalipäivänä 18 vuotta. Iäkkäin valtuutettu oli 84-vuotias.

    • Kuntien valtuustoihin valittiin 43 vieraskielisistä henkilöä kuntavaaleissa 2012. Edellisistä vaaleista määrä kasvoi yhdeksällä henkilöllä.

    • Ulkomaalaistaustaisuutta voidaan tarkastella myös henkilön syntyperän mukaan. Jonkinlainen ulkomaalaistausta oli kuntavaaleissa 2012 reilulla viidellä prosentilla äänioikeutetuista ja vajaalla kolmella prosentilla ehdokkaista. Valituiksi kunnanvaltuustoihin heitä tuli noin 0,5 prosenttia (noin 48 henkilöä).

    • Kuntavaaleissa 2012 valtuustoihin valituista vajaa puolet työskenteli yksityisellä sektorilla, joko yksityisen yrityksen palveluksessa tai ammatin-/elinkeinonharjoittajana. Kuntasektorilla työskenteleviä oli noin viidennes, samoin työelämän ulkopuolella olevia kuten eläkeläisiä ja opiskelijoita. Valtion ja yhdistyksen/järjestön/kirkon palveluksessa oli noin kymmenesosa.

    • Valtuutettu käytti vuonna 2015 keskimäärin 8,5 tuntia viikossa luottamustehtäviensä hoitoon.

Lähteet ja lisätietoja:
Luottamushenkilöiden palkkiot kuluvalla valtuustokaudella

    • Valtuutetun kokouspalkkio valtuustokauden 2013–2016 alussa on keskimäärin 70 euroa, valtuuston puheenjohtajan 101 euroa.

    • Palkkiot ovat yleensä sitä suurempia, mitä enemmän kunnassa on asukkaita. Alle 2 000 asukkaan kunnissa valtuuston jäsenen kokouspalkkio on keskimäärin 43 euroa ja yli 100 000 asukkaan kunnissa 197 euroa.

    • Määräajan palkkiota, kuten kuukausi- tai vuosipalkkiota, maksetaan useammin toimielimen puheenjohtajalle kuin jäsenelle. Valtuuston puheenjohtajan vuosipalkkio on keskimäärin 2 006 euroa.

    • Luottamushenkilöllä on oikeus saada korvausta myös ansionmenetyksestä ja kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu muun muassa sijaisen palkkaamisesta tai lastenhoidon järjestämisestä.

    • Ansionmenetyksen tuntikorvaus on keskimäärin 23 euroa, ja sen suuruus vaihtelee kunnittain kahdeksasta eurosta 64 euroon. Kaikki palkkiot ja ansionmenetyskorvaukset ovat luottamushenkilölle verotettavaa tuloa.

    • Puolueet perivät palkkioista yleensä vapaaehtoista luottamushenkilömaksua eli niin sanottua puolueveroa palkkioista.

    • Kunnissa luottamushenkilöiden palkkiotasoa tarkistetaan yleensä kerran valtuustokaudessa. Osa kunnista tekee kertakorotuksia ja osa vuosittaisia indeksikorotuksia.

    • Kunnanvaltuusto päättää palkkioiden tasosta. Palkkiot perustuvat kuntalakiin.

Valtuuston puheenjohtajan keskimääräinen kokous- ja vuosipalkkio sekä valtuutetun kokouspalkkio kuntakokoluokittain Manner-Suomen kunnissa vuonna 2013, (N=304)

Kuntakoko 1.1.2013

Valtuuston

puh.joht.

Valtuuston

jäsen

Kuntakoko

1.1.2013

€/kokous

€/vuosi

€/kokous

alle 2 000 as.

60

928

43

2 001-5 000 as.

75

1 255

53

5 001-10 000 as.

95

1 806

67

10 001-20 000 as.

111

2 558

78

20 001-50 000 as.

140

2 599

91

50 001-100 000 as.

176

4 669

115

yli 100 000 as.

287

6 794

197

Manner-Suomi

101

2 006

70


Lisätietoja:
Puolueet valtuustoissa kuluvalla valtuustokaudella
    • Keskustalla on nyt päättyvällä valtuustokaudella eniten valtuutettuja: nykyisistä valtuutetuista vajaa kolmannes (32%) edustaa Keskustapuoluetta. Sekä SDP:llä ja Kokoomuksella on vajaa viidennes (18%), perussuomalaisilla 12 prosenttia, vasemmistoliitolla seitsemän prosenttia, ruotsalaisella kansanpuolueella viisi prosenttia sekä vihreillä ja kristillisdemokraateilla kolme prosenttia kaikista Manner-Suomen valtuutetuista. Muiden puolueiden ja valitsijayhdistysten osuus valtuutetuista on kaksi prosenttia.

    • Merkittävin muutos puolueiden valtuustopaikkaosuuksissa tapahtui perussuomalaisten kohdalla: niiden paikkaosuus kasvoi peräti kahdeksalla prosenttiyksiköllä edellisestä valtuustokaudesta. Muista puolueista lähes kaikissa valtuustopaikkojen osuudet vähenivät yhdestä kahteen prosenttiyksikköä.

    • Puolueista suurinta kattavuutta kuntien valtuustoissa on ollut keskustalla, joka sai vuoden 2012 vaaleissa valtuustoedustuksen 293 kuntaan. Muista puolueista perussuomalaiset saivat vastaavasti edustuksen 288 kuntaan, SDP 282 kuntaan, Kokoomus 273 kuntaan ja Vasemmistoliitto 201 kuntaan.

    • Manner-Suomessa oli nykyisen valtuustokauden alussa yhteensä 88 kuntaa, joissa yhdellä puolueella oli hallussaan yksinkertainen enemmistö eli yli puolet valtuustopaikoista. Määrä vastaa vajaata kolmannesta Suomen kunnista.

    • Keskusta sai yksinkertaisen enemmistön 77 kuntaan ja RKP 11 kuntaan. Sekä Keskustan että RKP:n yksinkertaisen enemmistön kunnat ovat kaikki alle 20 000 asukkaan kuntia. Muilla puolu-eilla ei ole yksinkertaista enemmistöä missään kunnassa.

    • Yksinkertaiset enemmistöt valtuustoissa lisääntyivät 1990-luvulla, mutta ovat jälleen 2000-luvulla vähentyneet. Muutosta selittää keskustaenemmistöisten valtuustojen vähentyminen. 2000-luvun alussa keskustaenemmistöisiä valtuustoja oli lähes puolessa (47%) Manner-Suomen kuntia.

    • Valta on keskittynyt yhdelle puolueelle eniten Vöyrissä, jossa 27 valtuutetusta 26 eli 96% edustaa RKP:tä. Keskustaenemmistöisistä kunnista Merijärvellä on suhteellisesti eniten keskustalaisia; 15 valtuutetusta 12 eli 80%.

    • Puoluekartaltaan kirjavin valtuusto on Tampereella, johon valittiin vuoden 2012 kuntavaaleissa jäseniä kymmenestä eri puolueesta ja ryhmästä. Turussa, Helsingissä, Lohjalla, Pietarsaaressa ja Tuusulassa valittiin kussakin valtuutettuja yhdeksästä eri puolueesta.

Lähteet ja lisätietoja:
Julkaisut
Äänestysaktiivisuuden kehitys kuntavaaleissa
    • Vuoden 2012 kuntavaaleissa kävi äänestämässä 58,3 prosenttia äänioikeutetuista. Äänestäneiden osuus laski edellisistä, vuoden 2008 vaaleista 2,9 prosenttiyksikköä.

    • Ajanjaksolla 1950-2012 äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa on ollut vilkkainta vuonna 1964, jolloin äänestysprosentti oli 79,3.

    • Matalimmillaan äänestysaktiivisuus oli vuoden 2000 vaaleissa, jolloin äänestämässä kävi vain 55,9 prosenttia äänioikeutetuista.

    • Ennakkoäänestys on jatkuvasti kasvattanut suosiotaan. Vuoden 2012 kuntavaaleissa ennakkoon äänesti 42,4 prosenttia äänioikeutetuista.

    • Äänestysaktiivisuus vaihtelee merkittävästi kuntien välillä. Korkein äänestysaktiivisuus oli Kinnulassa (84,9%) ja matalin Vantaalla (51,0%). Äänestysaktiivisuus saattaa vaihdella suuresti myös kunnan sisällä eri äänestysalueiden välillä.

    • Kuntavaaleissa äänestetään eduskuntavaaleja laiskemmin. Eduskuntavaalien 2015 äänestysprosentti oli 70,1 eli lähes 12 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kuntavaaleissa 2012.

    • Ahvenanmaan kuntavaalit järjestetään eri aikaan kuin Manner-Suomessa. Viimeisimmät kuntavaalit pidettiin siellä syksyllä 2015. Äänestysprosentti oli 67,4 ja samalla noin kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisissä kuntavaaleissa. Seuraavat kuntavaalit järjestetään Ahvenanmaalla lokakuussa 2019.

    • Suomessa kuntavaalien äänestysaktiivisuus on vähäisempää kuin muissa Pohjoismaissa. Ruotsissa, jossa kuntavaalit järjestetään yhtä aikaa parlamenttivaalien kanssa, äänestysaktiivisuus on selvästi korkeinta: viimeisimmissä vuoden 2014 kuntavaaleissa 82,8% äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Tanskassa viimeisin kuntavaalien äänestysprosentti oli 71,9 (2013), Islannissa 66,5 (2014) ja Norjassa 60,0 (2015).
Kuntaliitto – kuntatiedon keskus

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kunnat.net on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.